Oinosen merkitysteoria

Sukupuolineutraalin avioliittolain ja pride-iskujen ympärillä on pyörinyt melkoista keskustelua viime aikoina. Tuntuu että jokaisella on painava sanansa sanottavana, ja mikä pahinta, tämä mediailmiö on tuonut esille, kuinka järkyttävän vanhoillisia ja syrjiviä asenteita suurelta osalta suomalaisista löytyy. Tämä tuntuu kummalliselta varsinkin kun Suomi on historiassaan toiminut monessa asiassa tasa-arvon suhteen edelläkävijänä.

Keskisuomalainen julkaisi sunnuntaina 1.8. Lauri Oinosen kolumnin, jossa hän perustelee sukupuolineutraalin avioliittolain mahdottomuutta. Hän argumentoi perinteisen naisen ja miehen välisen avioliiton puolesta tukeutuen Raamattuun, sekä jonkinlaiseen epäilyttävään merkitysanalyysiin. Kun kerran valtio ja kirkko ovat tässä maassa yhtä, Raamattuun vetoaminen on aina mahdollinen tapa perustella lakeja. Lait ja Raamatun määräykset ovat kuitenkin kaksi eri asiaa ja poliitikotkin tämän varmaan ymmärtävät. Raamattu lakien pohjana johtaisi väkisinkin ristiriitaisuuksiin; onhan kirja kirjoitettu pitkän ajan kuluessa ja sen sisältämät määräykset ovat koskeneet hyvin toisenlaista yhteisöä kuin missä me nykyisin elämme.

Hupaisin osio kolumnista on perinteisen avioliiton puolustelu merkitysanalyysin keinoin:

"Jo käsitteenä sukupuolineutraali avioliitto on mahdottomuus, kun ajattelee sitä, mitä sanalla tarkoitetaan. Sanat tarkoittavat aina jotakin. Tiedämme hyvin, mitä ovat esimerkiksi maa, vesi, tuli ja ilma. Jokainen ymmärtää nämä. Olisi outoa käydä pehmentämään esimerkiksi käsitettä ja sanaa "kivi" muutamalla sen merkitystä "ilmaksi". Jokaisella sanalla on vastineensa, jota se ilmaisee."

Tässä ilmeisesti vedotaan johonkin universaaliin intuitioon jolla tiedämme yhteisesti kaikkien sanojen ja käsitteiden merkityksen. Nämä merkitykset tulevat vissinkin jostain aikojen alussa kiveen kirjotetusta oppaasta, joka on validi tänäkin päivänä. Avioliiton merkitys löytyy Oinoselle Raamatusta, mutta entä nämä esimerkit maa, vesi, tuli ja ilma? Tämä haiskahtaa Aristoteleen fysiikalle, joka pyrki vastustamaan maailmankaikkeuden selittämistä atoimeiden avulla. Tästä on kuitenkin kulunut reilu pari tuhatta vuotta, ja perustelut ovat muuttuneet, eikä ole enää niin yksiselitteistä tietää mitä vaikkapa tulella tai ilmalla tarkoitetaan.

Oinosen mukaan "jokaisella sanalla on vastineensa, jota se ilmaisee". Mutta eikö se, mitä käsite "tuli" ilmaisee ole muuttunut aikojen saatossa siirryttäessä alkuaineisiin ja molekyyleihin, ja eikö samalla tavoin ole voinut käydä myös avioliiton käsitteelle? Jos tiede, yhteiskunta ja elämäntavat muuttuvat, samoin käy myös merkityksille. Siksi on mielestäni kummallista hakea perusteita heteroavioliitolle tuhansien vuosien takaa.

Oinosen mukaan perinteinen naisen ja miehen välinen avioliitto on yksi yhteiskunnan peruspylväistä, samoin kuten koulujen uskonnonopetus ja asevelvollisuus. Mihin tämä taas perustuu? Ainakin asevelvollisuus on perua toisenlaisista ulkopoliittisista tilanteista kuin missä tänä päivänä olemme. Samaa voisi sanoa uskonnonopetuksesta; aikoinaan kirkkojen järjestämä uskonnollinen opetus oli mainio tapa opettaa suomalaisille lukutaito ja näin antaa tavallisille ihmisille mahdollisuus sivistykseen. Näillä instituutiolla voi siis olla historiallista merkitystä, mutta onko se riittävä syy tukea yhteiskunnan muuttumattomuutta? Jos jokin näin "peruspylväistä" kokeilumielessä kaadettaisiin, puhkeaisiko maahamme sota, nälänhätä ja täysi kaaos? Tuskinpa.